Elämme maailmassa, jossa elektroniikkajäte on nopeiten kasvava jätemuoto. Tilanne on hälyttävä, mutta onneksi EU:n sääntelemät asetukset ja direktiivit tulevat ohjaamaan tilannetta pitkällä aikavälillä eri suuntaan. Direktiivit vaikuttavat mm. laitteiden ohjelmistopäivitysten saatavuuteen, varaosien saatavuuteen, korjattavuuteen, USB-C:n käyttöönottoon yleisenä standardina sekä raportointivelvollisuuksiin.
Mutta iso kysymys on: Ovatko nämä direktiivit sinänsä riittäviä ongelman ytimen ratkaisemiseksi, jotka ovat ihmisten asenteet ja käyttäytyminen? Me Inregolla uskomme, että direktiivit tukevat muutosta, mutta meidän on yhdessä aktiivisesti lisättävä ihmisten tietoisuutta elektroniikan ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksista sekä vaikutettava näin käyttäytymiseen.
Mikä tule muuttumaan direktiivien myötä?
Nostamme tässä esiin kolme isoa osa-aluetta:
Ohjelmistopäivitykset tulee olla saatavilla vähintään viiden vuoden ajan. Näin laitteiden käyttöikää on mahdollista pidentää ja laitteet pysyvät tietoturvallisina.
Varaosien tulee olla saatavilla vähintään seitsemän vuoden ajan. Laitteet tulee olla helpommin korjattavissa.
USB-C otetaan käyttöön standardoituna latauskaapelina. Tämän yhtenäisen standardin avulla voimme vähentää hylättyjen kaapeleiden ja laturien määrää. Vaikka helposti ajatellaan, että johdot ja kaapelit eivät ole iso ongelma, niin luvut näyttävät toista. Vuonna 2022 hävitettiin 950 000 000 kiloa kaapeleita ja johtoja. Tällä määrällä voisi kiertää koko maapallon 107 kertaa ympäri.
Nyt keskusteluissa on ollut myös uudistettu ekosuunnitteluasetus, jossa mm. tietokoneet ovat yhtenä tuoteryhmänä, jossa uudelleentarkastelu on tulossa Q3/2024. Lisäksi tuotepassien käyttöönotto tulee helpottamaan laitteiden vertailua. Elektroniikan osalta tuotepassi tulee näillä näkymin olla saatavilla vuoteen 2030 mennessä.
Inregon näkemys direktiiveistä
EU:n asettamat direktivit auttavat laitteiden käyttöiän pidentämisessä sekä kiertotalouden edistämisessä.
"Direktiivit asettavat vaatimuksia ja pakottavat yrityksiä toimimaan. Mutta suuri työ on edelleen edessämme, sillä nyt yritysten ja kuluttajien on luotava muutos käyttäytymisessä sekä yritysten liiketoimintamalleissa, jotta vaatimukset pystytään täyttämään", sanoo Inregon vastuullisuuspäällikkö Sebastian Holmström.
On syytä muistaa myös laajemmin yritysten vastuullisuustoimintaa ohjaavat direktiivit kuten CSRD-vastuullisusraportoinnin direktiivi (astuu voimaan 2024) ja CSDD-huolellisuusvelvoite (tulossa). Myös IT tulee olla huomioituna yrityksen vastuullisuustyössä, sillä jopa 15% hallinnollisen yrityksen ilmastovaikutuksista aiheutuu IT:stä. IT:n uusiokäyttöratkaisuilla voidaan raportoida sekä CO2-säästöjä että kiertotaloutta ja jätteen kierrätystä edistäviä toimia.
Elektroniikkajäte: Maailman nopeimmin kasvava jätelaji
EU-komission tutkimukset osoittavat, että käyttäjät vaihtavat usein elektroniset laitteensa ennenaikaisesti. Kun laitteet saavuttavat elinkaarensa lopun, niitä ei uudelleenkäytetä tai kierrätetä riittävästi. Tuloksena on kasvava vuori elektroniikkajätettä, jopa yli 50 miljoonaa tonnia vuosittain maailmanlajuisesti. Matkapuhelinten kierrätysaste on jopa alle 5%, ja arviolta 700 miljoonaa käytettyä ja hylättyä matkapuhelinta säilytetään kotitalouksissa ympäri EU:ta.
Käyttäytymismuutos: Mitä yrityksiltä vaaditaan?
On huolestuttaa huomata, kuinka vähän yritykset hankkivat käytettyä IT:tä ja kuinka harvoin kilpailutuksissa vaaditaan isoimman osan kokonaishankinnoista olevan kunnostettuja laitteita. Pidentämällä IT-laitteiden elinkaarta voimme vähentää kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi. Esimerkiksi kannettavan tietokoneen valmistus tuottaa noin 280 kiloa CO2-päästöjä ja vuosittain uusia tietokoneita valmistetaan jopa yli 300 miljoonaa kappaletta. Tietokoneen kunnostaminen uudelleenkäyttöön aiheuttaa noin 42 kiloa CO2-päästöjä. Jos tekisimme skenaarion, että 1% uusien laitteiden valmistuksesta korvattaisi kunnostettujen käyttämisellä, silloin CO2-säästö olisi 714 000 000 kiloa!
Me Inregolla uskomme, että muutokset hankintaprosesseissa ja elinkaariajattelussa auttavat IT-päästöjen vähentämisessä. Jos laitteen elinkaari pitenee 3:sta vuodesta 4:n vuoteen, päästöjä syntyy jopa 25% vähemmän. Jokaisen IT-vastaavan tulisikin kysyä itseltään:
Toimiiko tuote vielä vuoden kuluttua? Ja mikäli todetaan, että laite ei yrityksessämme enää palvele, tulisi miettiä, miten mahdollistetaan sen käyttö jossain muualla mahdollisimman pian käytöstä poiston jälkeen.
Voiko ohjelmistoa päivittää?
Voiko rikkoutuneet osat vaihtaa?
EU:n uudet direktiivit merkitsevät tärkeää askelta kohti kestävämpää tulevaisuutta. Mutta se on vasta alkua.
"Todelliset vaikutukset syntyvät yhdistämällä sääntely ja tietoinen muutos käyttäytymisessä. Tiedostamalla kestävämmät valinnat ja tukemalla käytettyjen tuotteiden markkinoita voimme rakentaa kestävämpää tulevaisuutta", Sebastian summaa.
Tule kuuntelemaan lisää IT:n ja vastuullisuuden yhdistämisestä vastuullisuuswebinaariimme 14.11. klo 14-15. Ilmoittaudu tästä.
Lisätietoa:
https://ekosuunnittelu.info/tuotevaatimukset/kaikkituoteryhmat/
https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_23_1794