Tarve ja sen ratkaisu

Vuonna 1995 tietokoneita ei juurikaan kotitalouksissa näkynyt. Ne olivat kalliita ja tavallisten ihmisten ulottumattomissa. Myöskään matkapuhelimia ei ollut, tiettyjä autopuhelimia lukuunottamatta. Internet kotona oli harvinaisuus. Ihmiset istuivat yliopistojen ja kirjastojen tietokoneluokissa. Opiskelijan unelma oli saada oma tietokone!

"Ajatus käytetyn tavaran uusiokäytöstä oli houkutteleva. Olin aiemmin myynyt käytettyjä takkeja opiskelijoille. Win-win-win kaikille osapuolille. Opiskelija sai hienon takin vaikka juhliin, vanhempi herrasmies, joka ei enää tarvinnut takkia sai hyvän mielen ja hieman rahaa. Ja minä pystyin luomaan arvottomasta jollekin arvoa, se oli inspiroivaa."

Tietokoneiden kanssa oli kuitenkin toisin. Uusia malleja julkaistiin ​​koko ajan tiheämmin; tehokkaampia, suuremmalla muistilla ja kiintolevyllä. Laitteet kehittyivät yhä nopeammin, päinvastoin kuin frakit, jotka olivat säilyttäneet ulkomuotonsa viimeiset 100 vuotta! Tämä oli syy, jonka vuoksi käytettyä IT:tä ei tuolloin edes mietitty vaihtoehtona.

"Opiskelijoilla, kuten itsellänikin oli selkeä tarve. Me emme tarvinneet kalleinta ja uusinta vaan edullisen laitteen pelkästään tekstinkäsittelyyn. Pohdin voisiko käytetty tietokone olla sittenkin vaihtoehto? Mitä, jos olisi kauppoja, jotka myyvät sitä mitä asiakkaat tarvitsevat eli käytetyn tietokoneen puoleen hintaan alkuperäisestä ja takuulla? Näin syntyi siis idea Inregosta."

Silloin toteutus kuitenkin jäi.

"Kuinka voisin perustaa yrityksen ilman rahaa?"

Sinnikkyydellä matka kuitenkin alkoi. On ajateltava uudella tavalla, luotava ratkaisuja, oltava resurssitehokas ja luotava konsepti. Ja tämä konseptio on nykypäivänä ajankohtaisempi kuin koskaan ja on Inregon koko liiketoiminnan perusta.

Kyse on tarpeesta, ratkaisusta ja resursseista.